Laatta

Helsingissä Karjalatalon edustalla oleva Evakkoäiti-patsas on joutunut kummallisen kiistan kohteeksi. Patsaan jalustaan kaiverrettu teksti "Vaikka kotimme taakse jäi, jäi eteemme elämä" peitettiin yhtäkkiä messinkisellä laatalla, jossa oli Kantelettaresta otettuja säkeitä. Karjalan liiton hallituksen puheenjohtaja perusteli operaatiota kiveen kaiverretun tekstin huonokuntoisuudella, mikä kuulostaa vähän oudolta, kun patsas on pystytetty vasta vajaa kolme vuotta sitten. Huvittava ja hätäilystä kertova yksityiskohta on, ettei laattaa edes kunnolla mitoitettu, vaan vanhaa tekstiä jäi pilkistämään sen reunan alta. Patsaan ja sen jalustan tekstin tehneeltä taiteilijaltakaan ei kysytty mitään. Teoksensa sorkkimisesta suivaantuneen taiteilijan vaatimusten ja ehkä myös asian herättämän kiusallisen huomion takia laatta nyt poistettiin yhtä yllättäen kuin se oli ilmestynytkin. Absurdin sähläyksen taustalla lienee se, että alkuperäisen tekstin oli kirjoittanut elokuvaohjaaja Lauri Törhönen, jonka joutuminen ahdistelukohun kohteeksi ilmeisesti laukaisi jonkinlaisen paniikkireaktion Karjalatalossa, vaikka hallituksen puheenjohtaja kiistikin tämän yhteyden Hesarin haastattelussa. Hän kuitenkin katsoi tarpeelliseksi mainita, ettei laatan poistaminen ole tuen osoitus Törhöselle.

Alkaa mennä suorastaan riemastuttavaksi

Kunnianarvoisa järjestö nimeltä Rauhanpuolustajat ei ole pystynyt tulkitsemaan Krimin liittämistä Venäjään ihan kansainvälisen oikeuden mukaiseksi (vanhaan hyvään aikaan Tshekkoslovakian miehitys ei kyllä aikaansaanut mitään nikotuksia). Vaikka sentään ei olle menty ihan niin pitkälle, että aktiivisesti olisi vastustettu jotain muuta kuin USA:ta ja NATO:a, niin järjestön hajoaminen saattaa olla lähellä:

Rauhanpuolustajat-niminen järjestö natisee liitoksissaan, koska sen johtoporras tukee sekä Donbassiin perustettuja kansantasavaltoja että Krimin palauttamista Venäjään. Äskettäin Krimillä vieraili suomalaisen turistidelegaation mukana Rauhanpuolustajien johtokunnan jäsen Marjaliisa Siira, joka omin silmin kävi todistamassa, että Krimillä ei ole mitään "miehitystä". Rauhanpuolustajien sekavan julkilausuman mukaan siellä olisi "miehitys", mikä tarkoitaa, että Rauhanpuolustajat eivät edes käsitä termin "miehitys" merkitystä. Ilmeisesti rauhanpuolustajissa ei tiedetä, että 97 % Krimin asukkaista äänesti Venäjään paluun puolesta. Tämä tarkoittaa, että Suomen Rauhanpuolustajat vihaa demokratiaa. Tästä on todisteena myös se, että Rauhanpuolustajien nettihäirikkö ja vihapuhuja Kirsti Era kehtasi FB:ssä solvata suomalaisia Krimin-kävijöitä "sioiksi".

Uskokaa nyt, ei se ollut Venäjä

Enstekshän novitshokia on voinut käyttää kuka vain:

Miksi Venäjän myötävaikutus? Kahdeksan mailin päässä tapahtumapaikasta on Britannian kemiallisten aineiden tutkimus ja valmistuslaboratorio. Aineen kaava on kaikkien saatavilla. Eräs kyseisen aineen laillinen tuhoaminen on tapahtunut Pakistanissa.
Israel ei kuulu kemiallisten aineiden rajoittamissopimukseen. Myös Litvinenkon tapasi israelilainen henkilö myrkytyspäivänä. Miksi Israelin myötävaikutusta ei tarvita, jos sillä on runsaasti kemiallisia aseita, joita epäilemättä voi siirtyä rajan yli myös Syyriaan. Jasser Arafatin kuolema oli myrkytys.

(On muuten tuossa tainnut mennä Pakistan ja Uzbekistan sekaisin)

Toisekshan kaikki on huijausta ja mitään novitshokia ei ole koskaan ollut olemassakaan:

Since February, the British government has been staging a bizarre theater employing dozens of actors dressed in police and firefighters uniforms and colorful hazmat suits, all to make the appearance of a crime being investigated.

Just one fact is enough to understand that an entire “the Skripals poison crime” has never took place. This so called “nerve agent” has never been placed on the OPCW list of banned chemical weapons because it has never existed.

Ennen kuulematon Juicen sanoitus

Aina oppii uutta, en ollut ikinä kuullut.

Kekkonen, Vennamo ja Karjala

Helsingin Sanomien 50 vuotta sitten julkaistujen juttujen palstalla oli pari viikkoa sitten siteerattu Urho Kekkosen vaalipuhetta, jossa mainittiin itärajan siirrosta. Dokumentoitakoot nuo lauseet nyt tännekin:

"Lopuksi haluaisin kosketella herra Vennamon esittämää vaatimusta, että olisi viritettävä neuvottelut Suomen rajan siirtämisestä idässä ainakin Saimaan kanavaan saakka. Minulla ei ole aihetta salata, että olen vuosien mittaan monta kertaa avoimesti ja rehellisesti kuin ystävien kesken keskustellut ja neuvotellut yhteistä rajaamme koskevasta asiasta Neuvostoliiton johtomiesten kanssa, viimeksi ei kovin pitkä aika sitten. Suomen esittämät näkökohdat eivät kuitenkaan ole saavuttaneet Neuvostoliiton hyväksymistä."

Tämän verran siis Helsingin Sanomien referoimana. Jos koko puheen jaksaisi kaivaa esiin jostain arkistosta, voisi siitä löytyä enemmänkin tekstiä aiheesta, mutta asiahan tuli näistäkin lauseista selväksi. Kekkonen piti rajansiirtoa esillä keskusteluissaan Neuvostoliiton johtajien kanssa ja ainakin vielä 60-luvun lopussa kertoikin siitä julkisesti, vieläpä Vennamon innoittamana. Karjalan - tai  edes osan siitä - palautus pysyi Kekkosen unelmana loppuun asti, mutta 70-luvulla siitä puhuminen sekä neuvostojohdon kanssa että varsinkin julkisuudessa vaikeutui. Neuvostoliitossa 60-luvun suojasää päättyi ja maa jämähti pysähtyneisyyden aikaan Brežnevin yksinvallan vakiintuessa. Brežnev oli jäyhä mies, jonka kanssa Kekkonen ei koskaan päässyt samanlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen kuin Hruštšovin, jonka aikana Porkkala palautettiin ja itärajan siirtokin häämötti mahdollisuutena. Kekkonen tuli yhä varovaisemmaksi Neuvostoliiton suhteen, jopa ylivarovaiseksi, mutta yritti kuitenkin vaivihkaa pitää kulissien takana hengissä rajansiirtoasiaa. Kekkonen ja Vennamo ajautuivat poliittisiksi vihamiehiksi, vaikka Karjalan-kysymyksessä olivatkin pohjimmiltaan samoilla linjoilla - Viipurin läntisestä vaalipiiristä eduskuntaan päässyt Kekkonen ja Jaakkimassa syntynyt, Viipurissa koulunsa käynyt Vennamo.

Ehdotus Valamon aarteiden hinnaksi

Valamo-dokumentin mukaan Venäjällä kuullaan aika ajoin puheenvuoroja, joiden mukaan luostarin aarteet olisi saatava takaisin Suomesta Venäjälle ”hinnalla millä hyvänsä”.

Presidentti Vladimir Putin antaa tuoreessa tv-dokumentissa epäsuorasti ymmärtää, että hän ei aio käynnistää Suomen kanssa neuvotteluja Laatokan Valamon luostarista pelastettujen arvoesineiden palauttamiseksi takaisin Venäjälle.

 Ehkä Putin on haluton esimerkiksi siksi, että ainakin minulle tulee  heti mieleen sopiva hinta: Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala.   Jos Valamo on niin tärkeä, Venäjä pitäköön kaikin mokomin sen, ja miksei Konevitsan myös. Muustakin voidaan varmasti sopia. Nuo kaupungit ovat Suomelle ehdottomasti tärkeimmät, jos raja olisi alunperin vedetty niiden itäpuolelle, jatkosotaa ei olisi koskaan tullut.

Kiittäisit Viroakin, Putin

Putiniin on iskenyt hämmästyttävä rehellisyyden puuska:

Venäjän presidentti Vladimir Putin kiittää Suomea luostariaarteiden säilyttämisestä, kertoo uutistoimisto Tass.Putin viittaa Laatokan Valamoon, jonka arvoesineistöä evakuoitiin helmikuussa 1940 Suomen armeijan kuorma-autoilla Laatokan yli rakennettua jäätietä pitkin. Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa toimineen luostarin veljestö asettui sittemmin Heinäveden Papinniemeen.– Nämä arvoesineet ovat arvokkaita sekä suomalaisille että meille. Suomalaiset ovat säilyttäneet niitä, he ovat päästäneet kaikki katsomaan niitä, Putin sanoo tv-haastattelussa.– Suomi on meidän hyvä naapurimme. Ilman Suomea Valamon luostaria ei välttämättä olisi – kaikki tietävät, miten neuvostoviranomaiset suhtautuivat uskonnollisiin reliikkeihin.

Putinin sopisi kiittää Viroakin. Koko Venäjän ainoa keskeytyksettä toiminut luostari on Petserin luostari, se kun kuului sotien välisen ajan Virolle.